HARJUJEN VÄLIIN VIRITETTY RAJATON JA VAPAA RUNOILEVA YHTEISÖ. RUNOUTTA VUODESTA 2009 ALKAEN.

maanantai 30. joulukuuta 2013

LahtiSoundsPoetryn Juhalavuosi 2014


Rakkaat LSP:n ystävät. Kiitos kuluneesta vuodesta 2013 

Ennen alkavaa VIISI-vuotisjuhlavuottamme katsaus kuluneeseen

LSP on perustettu Eino Leinon, suven ja runon päivänä 6.7. 2009. Tarve vapaan runoyhteisön perustamiselle oli ilmeinen - Lahessa oli runoilijoita - ruohon juuressa - mutta erillään toisista. Idea ryhmästä syntyi Terhille ja Lealiisalle, mutta heti idean laajentuessa Jorma oli ytimessä mukana perustamassa sähköistä, blogitoimintaamme.

Jossain artikkelissa, matkan varrella, LSP-ryhmää on verrattu uuden ajan kirjoittajapiiriin, joka käyttää nykyteknologiaa vahvasti hyväkseen. Ja se kaiketi on aika lähellä, kun siihen vielä lisätään se, että toimintamme pyrkii vahvasti ammatillisuuteen.

Vapaus on ollut yksi perusajatus toiminassamme alusta saakka. Ja sitä olemme toteuttaneet. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneita toimintaan, mutta eivät sitoutettuja, jokaisella on siis mahdollisuus olla mukana aktiivisesti tai passiivisesti  tai siltä väliltä elämäntilanteestaan riippuen.

Ryhmä toimii täysin vapaaehtoisesti ilman rahoittajia tai rajoittajia. Jokaisella jäsenellä on omat ominaisuutensa, kiinnostuksen kohteet taiteen alalla, opintoja, päivätöitä, yhteinen nimittäjä on

runous. Ja sekin vielä siten, että vuororaikutuksessa emme pyri saman äänisyyteen vaan jokaisen oman äänen löytymiseen. Ja jokainen on omassa kohdassa tätä matkaa, yksin ja silti yhdessä voiden jakaa kokemuksiaan, ajatuksiaan ja kirjoituksiaan.

Kulunut vuosi on hyvä kuvaamaan jokaisen henkilön runoustoimintaa - yksin ja yhdessä.

- -


Vuosi 2013 on ollut blogissa hiukan hiljaisempi, mutta toimintaa, tapahtumia ja julkaisuja täynnä.

Ryhmä keskustelee aktiivisesti keskenään suljetussa ryhmässä. Jokainen on tahollaan ottanut taas runon mittaisia harppauksia omalla runopolullaan. Vuosi 2013 tuleekin jäämään historiaan vahvan esiintulon, eri julkaisumuotojen saavuttamisen ja esilläolon vuotena.

Yhteisen blogin lisäksi aktiivisia bloggareita kukin tahollaan ovat Jorma, CHR ja Lealiisa.

Visa jatkaa rouhealla kadun kollin runotyylillään ja tekee edelleen yhteistyötä  J.K.Ihalaisen kanssa.
Anna-Liisa vetää edelleen perustamaansa Sanaajat-runoryhmää.

Terhi on muuttanut Kotkaan ja aloittanut työt Haminassa museonjohtajana - silti hän valaisee meitä auringollaan yhä. Sähköisen kirjoittajaryhmän loistelias puoli on siinä, että verkot ylettyvät laajalti, eikä mukana oleminen ole paikkakuntaan sidottua.

Jenni Emilia on ollut aktiivisesti opintojen kimpussa ja Petri on bongaillut lintuja ympäri maapalloa.



2013 Poimintoja kuvin ja sanoin




Visa ja Lealiisa Mössöllä puulaakin jälkeen,
Jorma painoi kameran nappia

Runopuulaakin SM-osakilpailu, alkuerät Möysässä Visa sijoittui kolmanneksi, Lealiisa juonsi, Jorma toimi nollarunoilijana. Visa pääsi näin ollen mukaan Lahden kirjamessuille Sibeliustalossa järjestettyyn finaaliin, jonka juonsi Terhi. Ja sijoittui kolmenneksi.

Lealiisa juonsi myös Möysän mikkimestaruuden, ja Jorma on jo Mössön runopuulaakien kanonisoitu 0-runoilija.





Linkki: MÖYSÄN RUNOPUULAAKI - BLOGI


LAHDEN KIRJAMESSUT SIBELIUSTALOLLA








Terhi kirjoitti yhteistyössä Annika Adrinin ja Sirpa Papinahon kanssa Lahti-kirjan












Jorma signeeraa Möysäläisen kirjallisuuden seura- esikoisrunoteostaan (ntamo) Lahden kirjamessuilla helmikuussa. Kirja ilmestyi 2012
loppu vuodesta.

Jorma ja Lealiisa päättivät pitää yhteiset kirjanjulkkarit messuilla. Lealiisalta ilmestyi toinen runokirja Talo Kalliosaarella (Duurisointu2013)




LSP on omavarainen: Terhi haastattelee kirjamessuilla Lealiisaa Ja Jormaa











Anna-Liisa, Visa ja Chr osallistuivat sarjakuvan läänintaiteilija Solja Järvenpään koordinoimaan yhteistuotantoon, jossa runoilijat kirjoitti uusia runoja jo valmiisiin taideteoksiin. Runot ja taideteokset olivat esillä Lahden kirjamessuilla Sibeliustalossa.







Visa mukana Solja Järvenpään
runosarjakuvateoksessa ntamo 2012



VENNY JA JUHANI





Chr:n kirjoittama runoke Venny ja Juhani, joka on fiktiivinen kirjeenvaihtoteos Venny Soldanin ja Juhani Ahon elämästä esitettiin vuoden aikana kaksi kertaa. Ensin Heinolan Harjupaviljongissa ja Lahden Runomaratonin runokahvila Laurellissa.

Linkki: VENNYJA JUHANI-KOKOELMA

Teoksen tulkitsi Eeva Rantala ja musisoi Teemu Rantala Heinolasta.





Teemu ja Eeva Harjupaviljongissa Heinolassa
Eino Leinon päivänä 2013


Eeva tulkitsee Vennyä ja Juhania
Laurell- Runokavilassa Lahdessa



JORMA JULKAISI TOISEN RUNOKIRJANSA









VISAN RUNOJA JULKAISTIIN J.K. Ihalaisen toimittamassa lehdessä





KODIKSAMIA


Lealiisan runokokoelma Talo kalliosaarella voitti runoilija Heli Laaksosen perustaman Kodiksamian kirjallisuusoalkinnon. Lue raadin perustelut täältä . Lealiisan blogiin pääset linkkaamalla täältä SISÄAVARUUS


Väki oli livenä koolla kuuden hengen voimin joulukuun lopulla. Luotasimme mennyttä ja tulevaa. Ja tästä on ilo lähteä kohti juhlavuotta. 

Blogi tulee olemaan vielä muutaman kuukauden hiljaisella liekillä. MAA_LIS_KUU -teemalla kirjoitetaan runoja joka päivä, siis maaliskuussa 2013.

5vee-synttäreitä juhlistetaan Eino Leinon-päivänä 2014 Heinolan Runonkantajien runopiknikillä Heinolan rantapuistossa. - Laittakaapa jo kalenteriin su 6.7. silloin Heinolassa RUNO KANTAA ja mukana myös siis LSP.



RUNOUSPALKINTO SIIPILEHMÄ

Ruohonjuuritason tunnustus



JAETAAN KOLMANNEN KERRAN ENSI KESÄNÄ EINO LEINON-PÄIVÄNÄ 
ANSIOITUNEELLE RUNOILIJALLE, JOKA ON OMAN KIRJOITTAMISEN LISÄKSI 
KANNUSTANUT TOISIA JA EDISTÄNYT RUNOUDEN ESILLE TULOA 
TAI 
YHTEISÖLLE JOKA ON ERITYISELLÄ TAVALLA EDISTÄNYT 
RUNOJEN ESILLE PÄÄSYÄ JA RUNOUDEN TUNNETTAVUUTTA.

Palkinnon ovat tähän mennessä saaneet 1) runoilija Jorma Martikainen oman kirjoittamisen lisäksi tunnustus annettiin runoyhteisön sähköiseen esilletuloon vaikuttamisesta ja kannustamisesta. 
2) Monitaiteilija Mari Kanervaniemi omien runojen kirjoittamisesta sekä runojen aktiivisesta esittämisestä ja runotoiminnan edistämisestä.



.

LOISTAVAA LUISTAVAA LAHJALLISTA LIIKKUVAA
VUOTTA 2014 TOIVOTTAAPI RUNOYHTEISÖ LAHTI-SOUNDS-POETRY



torstai 19. joulukuuta 2013

Runoväelle

Pian saapui kaikista kaupungeista ja pitäjistä joukottain sääliviä ja avuliaita ihmisiä, ja ne onnettomat, jotka olivat menettäneet katon päänsä päältä, saivat osakseen kukkuramitoin ystävällisiä kutsuja ja pyyntöjä, että tulisivat asumaan sinne tahi tänne sukulaisten, ystävien, vieraiden luo.

Ruokaa ja vaatteita, vaunuja ja hevosia, työkaluja, kiviä ja puuta sekä paljon kaikenlaista muuta tuotiin avuksi joka taholta, ja sillä aikaa kun anteliaat kädet lohdullisesti ja vieraanvaraisesti ottivat huostaan vanhukset, naiset ja lapset, sillä aikaa kun haavoittuneita pestiin ja sidottiin hellävaroen ja raunioista etsittiin kuolleita, olivat muut jo ryhtyneet raivaamaan tieltä sortuneita kattoja, tukemaan horjuvia seiniä hirsillä ja suorittamaan kaikkia välttämättömiä valmisteluita nopeata jälleenrakentamista varten.

Ja vaikka ilmassa vielä leijui onnettomuuden synnyttämä  kauhun henkäys ja kaikista kuolleista huokui kehotus suruun ja kunnioittavaan vaiteliaisuuteen, saattoi kaikista kasvoista ja äänistä kuitenkin nähdä ja kuulla iloista alttiutta ja herkkää juhlamieltä; sillä kaikissa sydämissä tulvi yli äyräitten uutteran toiminnan yhteisyys ja virkistävä tietoisuus siitä, että nyt oltiin tekemässä jotain äärettömän välttämätöntä, jotakin kaunista ja kiitettävää.

Hermann Hesse: Ihmeellinen viesti toiselta tähdeltä (suom.Aarno Peromies)



JOULURAUHAA



sunnuntai 15. joulukuuta 2013

1970-luvun Liipola all night long



Kokemuksesta muutumme todeksi



En suostu enää pelkäämään vuosikymmenen
lapsuutta

koulumatkoja, jotka juoksin vain sen vuoksi, 
että kenkäni olivat erilaiset, toppatakkeja jotka vaihtoivat uhkaavasti omistajaa

sananvapauden luonnetta lamaannuttaa lapsi pois toisten joukosta

pidän esitelmän kouluväkivallasta, se muistetaan koko lukuvuoden

lätäreitä mustia silmiä huutoja niskan takana
sen vuoksi, että minulla rauhaa etsivä moneen suuntaan taipuva kieli
jolle he keksivät mielensä mukaisen värin



aikuisista autioita pimeitä katuja, hiuksiin istutetua vihaa
yläliipola, alaliipola, keskiliipola

mutta älä nyt jumalauta vahingossakaan kerro lempiväriäsi

tää se on se suomen chigago teurastamokaupunki


kolme ja puoli kilometriä keskustaan päin
siellä on vieläkin vaarallisempaa
on huorasuora tai Kopin aula
jos et kuulu heihin kuulut niihin toisiin
sillä johonkin on pakko kuulua

muualle kuin sinisen vihon ruuduttamille sivuille, Uuno Kailaan Karavaaniin, Katri Valan uniin


nyrkkiraudan isku, hampaat kitalaessa, veljen verta valuva suu
asua taloa joka on väärällä puolella mäkeä, väärä numero, toisenlainen isä
joka tervehti jokaista, sillä ihminen on ihminen
ja nämä kaikki ovat hyviä syitä sotkea takiaisilla letitön tukka, työntää ojaan, unohtaa sinne;
sillä pelko jähmettää

En suostu enää piiloutumaan
kirjan kansien väliin, odottaa kirjaston sulkeutumista
vatsanpohjassa oikopolun varjot
takin sisällä kirjoja joita ei ole lupa lukea ja joita on lupa lukea

tai kuuntelemaan pimeässä lankapuhelimen soivan
kuinka pallosalama riehuu, kuinka siirin pyörillä oleva nakkikioski
siirretään ja lihapiirakalla tavoitellaan poliisia

piittaamattomuus: pojat on poikia

en suostu enää valvomaan lähi-öitä.

_



Kuulen mykkiä 
superpallon pompahduksia elementtitalojen pihoilla
sukupolvesta seuraavaan ihmisiä jotka pitävät väkivaltaa oikeutettuna
naamioivat sen sammuneeseen kieleen, mieleen joka ei avaudu

piirtäisin pyöreän auringon
lapsille kokonaisen maapallon, Andien mainingit
tai Suuren Hupsun vapisemattoman käden jäljen

silti on niitä jotka sytyttävät vuosikymmenien vihan, syyttävät
löytävät yhä uudelleen kiven, joka on aina ensimmäinen



maanantai 9. joulukuuta 2013

Talvinen satumaatango (light)




Kevyttä lumisadetta valokeilassa
rakkauden janoisten sammuminen alkaa

karaoketiskille peruutettuja viime hetken toivomuksia


Hän on aina parkit päällä

Hän peruuttaa vahingossa piparminttutolppaan

Hän murskaa sokeripalat muruiksi


Tanssitaan talvisen taivaan alla.

Vaikka kengät jäisivät kiinni
jäiseen siirappiin

ja auringonlasku lankeaisi
ennenaikojaan maksuun


Tanssitaan sokerimurukorkojen kera!

(Joulupoetryyn 2013)

perjantai 6. joulukuuta 2013

Juhlan aika


Rakkaat ja tärkeät LSP-runoilijat, uutterat ihanat runomatkakumppanini
nyt on sitten tiedossa ohrapuurojuhlat kynttilän valossa!

Talo kalliosaarella - Kodiksamia kirjallisuuspalkinto 2013

sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Vapaa pudotus pyhään



Äänet vaimenevat
pukeudun talviyöhön

maisema pysähtyy hiljaisuuteen

käsittämättömät sanat menettävät merkityksensä


koko syksyn ovellani on 
kolkutellut outo vieras

väittänyt tuntevan nimensä

minä en tunne pyhää, tiedä sen alkua
kuule kaikuja tulevasta, tunnista tuoksuja

pyhä on kehystetty 

se pesiytyy rakenteisiin, kiinnittyy sokeripaloihin ja virkoihin
korkealle kaapin päälle nostettuihin kipsipäihin
kankaisiin jotka liikkuvat tuulen alaisina

myös Sinulle on tarkoitettu pyhä, väittävät

sunnuntaisin kansa kuluttaa lepoa
ajelehtien arpeutuvassa pellavassa kalapuikkojen jäälautoilla



Elias laittoi Marjatan puolukkametsälle, ristusperkele 
Väinämöinen ja tuleva karjalan kunigas

pahat paikat nimettiin pyhiksi

pyhä sanan juuri: piha. Piha. Suljettu piiri. 


Yksityistä ei ole

on parrasvaloja, loisteputkia, kaamoswoltteja, valokuvakulmia




Minä pukeudun talviyöhön ja itken
kadotettua marraskuuta
sen turvallinen valo unohti minut yksin, 

ei satanut maisemaan kiinteä vettä
marras kuoleman kuu kulki ohitse 
ei vaipunut valkoista siniseksi
vain tuskastuneita repaleisia jäänteitä
tuulen vetisesti puukottavia lapsia 




Äänet vaimenevat


ja vaikka kuuntelen

en kuule

/ kuuntelen /

ei mitään jää pyhästä
olemassaolevaa ei ole

sana valuu ulos merkityksistä

 jää vain jakamaton tunne tai kokemus


runo



(c) LealiisaK
1.12. Runomaratonin Cafe Laurell runokahvilaan.